NOSTALGIAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ

Rauha Mäkilä: Is It True When U Say That U Love Me, 2006

torstai 20. tammikuuta 2011

Ugh Ugg

Joulutaukoni vierähti...Kommenttivyörystä päätellen ikävä on ollut molemminpuolista :D Paluulleni on kuitenkin hyvä syy, koska on pakko tehdä tunnustus: ostin uggit. Facebookissa asiaa julistaessa Anna näppärästi kysyikin "Mut muuten oot terve?"

Kaiken pahan alku ja juuri on ystäväni Miina (jonka tuliterää kotikosmetiikkablogia kannattaa alkaa lukemaan nyt heti, tiedän, että siellä on tulossa ihan mahtavia ohjeita!). Miina on talsinut talven mustissa töpsyköissään ja muistanut säännöllisesti mainita kuinka kätevät ne onkaan. Minä taas olen liukastellut martensseissani, mitkä ovat kyllä hyvän näköiset mutteivät missään tapauksessa Suomen talveen soveltuvat jalkineet. Miinan "vitsi nää on hyvät" yhdistettynä Eevan saarnaan siitä kuinka "tällaisia lampaannahkasaappaita on valmistettu Australiassa ja Uudessa-Seelannissa vuosikymmeniä, ja niitä on aina kutsuttu uggeiksi piittaamatta siitä kuka tai kenen firma ne on tehnyt. Lopulta eräs ovela sika hoksasi rekisteröidä saapikkaat omaksi tavaramerkikseen ja näin ollen sai alkaa kutsua muiden saapikkaita feikeiksi. " päätin antaa mahdollisuuden uggeille, mikäli aitonahkaiset ja edulliset tielleni osuvat.

Laiskana tyttönä googletin Kenkämeklari+Ugg
ja löysin jonkun toisen kuvan samaisista töppösistä.
Omani ovat siis pikimustat, mutta muutoin identtiset.
Valkoinen lappu vaan nipsaistiin pois.

Ja eilen ne sitten osui. Oulun keskustassa aikaa tappaessani käväisin paikallisessa kenkäliikkeessä, kenkämeklarissa, ihan vaan pyörimässä. Stockmannin viereinen Meklari oli tainnut tehdä virhearvioinnin ja tilannut satoja pareja mokkanahkaisia ja lampaankarvaisia uggeja omalle Hi-Pot-merkilleen ja nyt ne olivat alennuksessa 39.90 pitkävartisena, 29.90 lyhyemmällä varrella. Spiritstoren vakoilukeikka osoitti, että ne AIDOT (kiinassa valmistetut btw) Ugg Australia-merkin saappaat olivat aivan yhtä jämyä tekoa pohjasta varteen kuin nämä Meklarin tossut, joten mukaan lähti pikimustat lampaannahkasaappaat alle neljällä kympillä. Varren valkoisen materiaalilapun kun leikkasi irti, olivat tossut oikein mainiot.

Ei ne kauniit ole enkä sitä väitäkään! Joskus vain mukavuudenhalulle on pakko antaa tilaa.

Ja jos jotakin alkoi kiinnostamaan, löytyy mokkatossuja ainakin mustana, harmaana, beigejä sekä konjakinruskeana sekä lyhyenä että pitkänä. kenkämeklarilla on myös postimyynti, ja varmasti soitettaessa toimittavat töppösiä ympäri Suomen. Koko kannattaa ottaa 1 koko tavallista suurempana, oma 39 jalkani sai siis 40-kokoisen uggin.

perjantai 24. joulukuuta 2010

Landelooks

MIKÄÄN ei olisi voinut piristää paremmin eilistä kun Landelooksin löytäminen! Tuli aivan mahtava tunne tyylillisestä yhteenkuuluvuudesta ja muistutus siitä miksi vaatteita pidetään päällä.


“Työntekijöillä on yhdenmukainen pukeutuminen. Halvinta yritetään ostaa.”
Juha, kartano


kuva:landelooks
Ja hyvää joulua nyt kumminkin kaikille...edellisestä kiukuttelusta huolimatta!

ps. lempidrinksuni on lämmin kaakao, missä 2clminttuviinaa ja 2cl vahvinta strohia mitä Suomesta saa.

torstai 23. joulukuuta 2010

Telttailua joulun kunniaksi

Nelliina linkkaa kerran ja aina nousee blogilistalukijat muutamalla. Viikon päästä tulos on sama kuin ennenkin, joten turhaa klikkasitte. Ja positiivista joulua vaan muillekkin lukijoille.

Kävin eilen kaupungilla, oli hirveää. Ainoa positiivinen puoli, että täällä kotikaupungissa sentään tuntee olonsa suhteellisen tyylikkääksi, vaikka olisikin jättänyt rintaliivinsä (niin, d-kuppilainenkin näköjään voi sen tehdä) sängyn päälle. Kaikki muut näyttävät nimittäin jos ei yhtä mettästä tempastuilta niin sitten vielä enemmän.

No ostin sentään muutaman lahjan. Minulle ja yhdelle läheiselle tyypille. Itselleni Marimekon mustavalkoraidallisen lepakkohihapaidan. En ole laisinkaan varma onko leveä vaakaraita ajankohtaisuudestaan huolimatta kovinkaan imarteleva. Tuleeko siitä enemmän esiin minä vai sisäinen lapualainen kirjastonhoitajaminäni. No leveyttä piisaa näin joulun ajaksi ja siitä eteenpäinkin.

Ja sen toisen lahjan saajan paketti. Hän ei vielä (syntymättömyydestään johtuen) lue blogiani, joten uskallan paljastaa sen. Tai okei, ne. Innostuin vähän.

potkupuku
huppari
 Ja plop. Näin hävisivät loputkin lukijani. Tuo IvanaHelsingin telttakuosi on vaan niin mainio ja ruskea väri näyttää vuosienkin päästä vauvakuvia katsellessa ihanan tunkkaiselle. Mutta se on sukupuoleton! Telttakuosin vaatteet ovat nähtävästi poistumassa valikoimista ja siksi niitä saikin lähes puoleen hintaan, mikä oli ainoa syy ostaa kesävauvalle joululahja.

Blogini on nähtävästi muuttumassa joksikin potkupukuja ja tutteja-blogiksi, mitä pyydän nöyrimmin anteeksi. seuraavalla kerralla voin kertoa vaikka jonkun lempidrinksuni tasapainon lisäämiseksi.

PS. Onko vika minussa vai youtubessa, miksi en saa enää videoita sillä koodilla näkyviin? Ainakin esikatselua painaessa se näkyy vain sinä koodirimpsuna. Toki saan sen siitä "jaa" toiminnosta laitettua, mutta sillon se laittaa otsikkoon valmiiksi nimenkin :( Neuvokaa tai menee hermo!

perjantai 17. joulukuuta 2010

traumathan lähtevät jo lapsuudesta...

Lähipiirissä on taas ilmassa perheenlisäyksiä, mikä saa aikaan että omakin silmä herkistyy kaikkeen lapsenhankintaan liittyvään mainontaan. Oliko maailma parempi paikka Kalle Päätalon lapsuudessa - en tiedä, mutta visuaalisesti nykypäivä on yhtä helvettiä. Tässä muutama esimerkki:

1) rekisterikilvet lastenvaunuihin


Onpas söpöä, vähän niinku auto muttei melkeen. Pikku-Aleksi odottelee jo vaunuissaan minkä ikäisenä nimenmuutos olikaan mahdollista ilman äidin lupaa.

2) Hassunhauskat tutit


Lordivauva vai kierrätettävä vauva? päädyin kierrätettävään.

3) Vauvojen värikylpy


Meidän Pertti maalaa mustikoilla!! On se taitava! Mutta annas olla, kun meidän Pertti maalaa sen huumoribodynsä mustikoilla...

talking about

4) Huumoribodyt


Hauskuutta vaan ei voi maailmassa olla liikaa?

5) masukipsiveistos


Miksi sitä kutsutaan masuksi? Masuasukki? Rakkauspakkaus? Can I just kill myself? Masukipsi on tuunattu taiteellista silmää käyttäen hienoksi veistokseksi, mikä asetetaan oletettavasti makuuhuoneen paraatipaikalle. Muistuttaa myös ehkäisystä kivasti.


keskiviikko 15. joulukuuta 2010

sunnuntai 12. joulukuuta 2010

posliininukke


Niinhän ne sanovat, että Antti Asplund on aivan ihana, mutta nyt se on sitten todennettu käytännössä. Kuka muu muotisuunnittelija sanoo uniikkia kassia halajavalle asiakkaalle (ei minulle), että mä voin sen tuoda myös sulle Ouluun! Asiakaspalvelu siis pelaa enemmän kuin mainiosti.

Itse en kuitenkaan kassiin sortunut, mutta sain edeltävän kuukauden jokaisena päivänä nettikaupasta vakoillun naamakorun erittäin kohtuulliseen asevelihintaan. Nyt pitäisi asennella vaan rusetit oikeaan asentoon ja ehkäpä jopa muutamalla pistolla kiinni, sillä koru koostuu useammasta erillisestä nauhasta, enkä todellakaan halua sen tippuvan. Ja nyt kun haikailu kaulakorusta on saatettu kunniakkaaseen päätökseen, on varmaankin aika alkaa haikailemaan sitä yhtä laukkua, josta mulle kyllä kelpais se proletaarimpikin malli.

Ihanaa huomata kuinka iloiseksi haluttu ostos tekeekään. Viimeisimmät ostokseni elikkäs ko.koru ja liehupaita ovat olleet haikailulistalla pitkään ennen ostamista ja kyllä se odottaminen kannatti.

lauantai 11. joulukuuta 2010

Pienet piirit

voi klikata isommaksi

Sarjakuvataiteilija Ville Rannan uusin blogimerkintä kertoo miksi pienessä kaupungissa ei voi blogata omalla nimellään. Vittu mä vihaan tuota mentaliteettia, mikä saman kotikaupungin Ville Rannan kanssa jakaneena tunnen niin hyvin. En ole nyt kirjoituspäällä, mutta enpä ihmettele miten eräs Kauko Röyhkän tunnetuimmista biiseistä sattuu kertomaan juuri tästä kaupungista. 

"Rautatie, rautatie menee etelään
Jos pelaat keskinkertaisuuden säännöillä et voi kuin hävitä
ja jos häviät et muuta voi kuin häipyä täältä"